Etusivu | Kasvukäyrät | Tietoja

Tietoa terveydenhuollon henkilökunnalle | Kuinka mitataan | Tietoa vanhemmille | Tietoja kasvututkimusryhmästä

Tietoa vanhemmille

Kymmenen kohtaa, jotka on hyvä tietää lasten kasvusta ja sen seurannasta

1. Lasten kasvua on seurattu Suomessa kasvukäyrien avulla jo noin 100 vuoden ajan.
2. Lasten kasvun seuranta on keskeinen osa neuvolapalvelua ja lasten ehkäisevää terveydenhuoltoa.
3. Normaali lapsen kasvu koostuu neljästä vaiheesta, joita säätelevät eri tekijät (sikiöaikainen, imeväisiän, lapsuuden ja murrosiän kasvu).
4. Lasten kasvun seurannan tarkoituksena on:
   • löytää kasvun perusteella sellaisia vähäoireisia sairauksia, joiden yhtenä tai ainoana oireena on kasvun häiriö
   • edistää lasten terveyttä pyrkien ennalta ehkäisemään terveysriskejä esimerkiksi puuttumalla lisääntyvään painoon ennen kuin se johtaa ylipainoon tai lihavuuteen
   • seurata lasten kasvussa tapahtuvia muutoksia väestötasolla
5. Uudistetut kasvukäyrät suomalaisille lapsille julkaistiin syyskuussa 2010
   • kasvukäyrät perustuvat noin 76 000 espoolaislapsen 560 000:een pituus- ja painotietoon
   • Espoon väestö on kymmenkertaistunut muualta Suomesta tapahtuneen muuton vuoksi viimeisen 50 vuoden aikana, minkä takia se edustaa perimältään hyvin suomalaista lapsiväestöä
6. Lasten kasvussa tapahtuu ajan kuluessa muutoksia, minkä vuoksi kasvun seurannassa käytettävät kasvukäyrät tulee uusia säännöllisesti.
   • uudistetut suomalaisten lasten kasvukäyrät korvaavat vuonna 1986 julkaistut lähes 50 vuotta vanhoihin mittatietoihin perustuvat kasvukäyrät.
   • nykylapset kasvavat selvästi pidempinä kuin lapset 50 vuotta sitten.
   • nykylasten paino kehittyy imeväisiässä eri tavalla kuin 50 vuotta sitten johtuen imetyksen lisääntymisestä ja yleisistä muutoksista imeväisiän ravitsemuksessa.
   • kasvun seuranta vanhentuneilla kasvukäyrillä aiheuttaa systemaattisen virheen kasvun häiriöiden seulonnassa
7. Lasten pituuskasvua seurataan 0–2- ja 1–20-vuotiailla lapsilla iän suhteen.
   • pituuskasvua seulotaan suhteellisen pituuden ,vanhempien pituusmittojen perusteella lasketun odotuspituuden ja suhteellisessa pituudessa tapahtuneiden muutosten avulla
   • poikkeama seularajasta antaa aiheen kasvun tarkemmalle arvioinnille ja mahdollisille jatkotutkimuksille
8. Lasten painoa seurataan iänmukaisena BMI:nä (2-18-vuotiaat) ja painona sekä pituuteen suhteutetun painon avulla.
   • painon seurannan tärkein tavoite on havaita lisääntyvä paino ennen kuin se johtaa ylipainoon tai lihavuuteen.
   • Lasten BMI ei ole vertailukelpoinen aikuisten kanssa, mutta se voidaan muuntaa aikuista vastaavaksi kasvukäyrien avulla. Lasten aikuista vastaavaa BMI:tä kutsutaan ISO-BMI:ksi.
9. Lasten päänympärystä seurataan 0–2-vuotiailla ja 0–7-vuotiailla iän suhteen.
   • pään kasvua seulotaan suhteellisen päänympäryksen avulla
10. Keskosena syntyneiden lasten (ennen raskausviikkoa H37 syntyneet lapset) pituuden, painon ja päänympäryksen seurannassa huomioidaan ennenaikaisuus 1-2 vuoden ikään saakka.